Ehkä hiljalleen, hiljalleen, pahin raivo alkaa laantua. Jonain päivänä ehkä pystyn antamaan sille huoralle anteeksi sen, että se jätti minut. Siis se huora jätti mut! Nyt se jumalauta kuolee!

Ei. Pitää ajatella mukavia asioita. Ajatellaanpa… hmm… parmesaanilohta palsternakkagratiinilla. On meinaa aika hyvää! Niin hyvää, että unohtuu se… se juttu… mikäs se nyt olikaan? Jotenkin se liittyi siihen huoraan…

No joo. Ekaks sun pitää ottaa vähän palsternakkaa. Se on sellainen valkoinen pötkylä. Löytyy ehkä jopa sun lähi-Siwasta, jos se on iso Siwa. Leikkaa pari palsternakkaa ohuiksi siivuiksi. Hyvin ohuiksi. Lado ne uunivuoan pohjalle.

Pohjalle… Siellä minäkin olen ollut, sen jälkeen kun… Sen jälkeen kuin mitä? Olenko minä unohtanut jotain. Ai niin. Se huora jätti mut. Kokoa itsesi, Sellisti!

Kaadetaan kattilaan kermaa ja ripotellaan mustapippuria, suolaa ja hieman siirappia sekaan. Kiehautetaan ja kaadetaan seos palsternakkojen päälle. Lykätään uunivuoka sinne minne se kuuluukin, eli sen huoran pers uuniin. Kypsennetään ainakin puoli tuntia.

Sitten vielä lohi. Ei jumalauta, se lohi! Minä jo ehdin luulla, että ollaan valmiita. No, pistetään toiseen uunivuokaan lohifilee niin, että nahkapuoli on ylöspäin. Heitetään uuniin joksikin aikaa, kunnes nahan voi näppärällä ranneliikkeellä irrottaa. Käännetään lohi ympäri ja laitetaan sen päälle sinappia ja parmesaanijuustoa.

Hmm… Mitä jos pekonin päälle laittaisi sinappia ja parmesaanijuustoa…?

Ei! Keskity, Vt, keskity!

Laitetaan lohikin uuniin. Ne ovat valmiita samaan aikaan, jos hyvä säkä käy. Ja sitten vain syödään.

Tai no, syöminen saa odottaa. Nyt se huora kuo