Tänään valmistamme Ruokamuistiossa helppojen treffiruokien aatelia, lucioperca a la madrileñaa. Minulla ei ole hajuakaan siitä, kirjoitetaanko se oikeasti noin... Mutta minä kirjoitan niin silti. Hah haa, perfektionistihinttarit!
Joo. Kyseessä on siis kalaruoka. Jossa on kuhaa. Madrileña liittyy kai jotenkin Madridiin, vaikka voi kai se toisaalta liittyä mihin tahansa muuhunkin. Tarvitset kuitenkin:
pullean, suunnilleen kilon painavan kuhan
2 tl suolaa
1 tl mustapippuria
10 sitruunaviipaletta
½ dl kasviöljyä
3 dl tomaattisosetta
1 dl kuivaa sherryä (tai jos sinulla ei ole sherryä, 7 dl keskenkäynyttä kiljua)
1 dl leipäraastetta
½ dl hienonnettua persiljaa
3 valkosipulinkynttä
Vitun juppi...
Ota esiin valtava machete-veitsesi, pyyhi siihen paakkuuntunut rumien pygmien veri, viillä kuhaan kymmenen viiltoa ja asettele viiltoihin sitruunaviipaleet. Nosta kuha voidellulle uunivadille ja mausta suolalla ja pippurilla.
Sekoita kasviöljy, tomaattisose ja sherry (tai kilju) sekä voitele kala päältä ja sisältä seoksella. Tämän jälkeen sekoita leipäraaste, persilja ja puserrettu valkosipuli ja ripottele seos kuhan päälle. Tämä on vähän tällaista sekoittelua.
Laita kuha n. 225-asteiseen uuniin ja anna sen kypsyä siellä noin 50 minuuttia. Kypsymisen ajan voit lukea vaikkapa blogeja - pekoniviikko esimerkiksi on ainakin huomionarvoinen idea. Tähän Ruokamuistio takuuvarmasti osallistuu!
Ja ne ovat saaneet kilpailun tuomariksi sen Suomen hurmaavimman bloggaajan, Krapulablogin Vt:n... Aijaijai. Sen kun saisi lukittua alastomana liian pieneen häkkiin... Aijajajajajai.
Vaikka toisaalta... Eihän se ole edes päivittänyt blogiaan pitkiin aikoihin. Kai hänellä on vain liikaa kiireitä kaikkien naisihailijoidensa ja työkiireidensä parissa - Italian suurimmat mafiaperheet eivät johda itse itseään... Oijoi. Mitäköhän se atleettinen velikulta seuraavaksi blogiinsa kirjoittaa? Lapsuusmuistojaan Petja Jäppisen kasvatusvinkkien innoittamana? Vai totuuden kaikista apostoleista juuri paljastuneen Juudaksen evankeliumin inspiroimana? Vai ovatko nuo aiheet jo lopullisesti maatuneet, koska keskenjäänyttä tekstiä nyt vain on niin vitun vaikea jatkaa?
Hänestä ei koskaan tiedä... Oijojoih.
Ajatellaanpa kaikki hetken aikaa Vt:tä liian pienessä häkissä. Aijaijaijoijoi. Oijoijoijoi!
Oijoijo... Oho, 50 minuuttia on kulunut! Ota kuha pois uunista ja ala odotella illan seuralaista - tai jos sellaista ei ole, yritä tunkea kala kerralla suuhusi.
Kun treffipartnerisi saapuu, ota herrasmiehen tai rouvasnaisen elkein hänen takkinsa. Ja heitä se takkaan! Huuda hänelle: "Se oli kauhea puuhka! Kauhea!" ja ota kala esiin. Heitä se seinään ja ala repiä loppujakin vaatteita seuralaisesi yltä samaan aikaan kuumeisesti koristen.
Avaa ikkuna, huuda törkeyksiä talostasi juuri itkien pois juosseen seuralaisesi perään ja kellahda lattialle vollottamaan. Yksin! Niin yksin! Tätä se huora tulee vielä katum
Kommentit